"this is the first day of the rest of your life"

Yhdellä Matt Maher -nimisellä muusikolla on kappale, jossa mies laulaa tuon (ehkä hieman kuluneen) pätkän, ja tuo pätkä on pyörinyt mielessä aika paljon viimeaikoina. Tämän ja edellisen postauksen välille mahtuu pieni ikuisuus, mikä ärsyttää kovasti, ja ehkä vähän hävettääkin.. Sen pienen ikuisuuden aikana tuli vietettyä mm. kuukausi Amerikassa, mutta elättelin toiveita blogiin kirjoittelusta reissun aikanakin, minkä vuoksi en sitten maininnut lähtiessäni reissusta mitään. Se oli loppujen lopuksi ehkä vähän tyhmää, koska tiesin että halusin olla vähän aikaa erossa Suomesta ja suomalaisista jutuista. Kotiinpaluu taas tarkoitti melkein puhtaalta pöydältä aloittamista: edessä ei ollutkaan enää mitään sen kummempia suunnitelmia. Syksyllä ei tapahtuisi mitään, koska edessä on kokonainen välivuosi. Kaikkien näiden neljän viikon aikana, mitä olen Suomessa taas viettänyt, on aika mennyt lähinnä siihen, että saa elämän taas kunnolla käyntiin. Ja mitä pidemmälle aika kului, kynnys tänne kirjoittamiseen vain kasvoi.

Nyt sen sijaan syksyyn mahtuu jo aika suuria suunnitelmia, ja kotiutuminenkin alkaa olla kohta puoliin ohi (niin, olen tunnetusti hidas...) joten ehkä nyt olisi korkea aika herätellä henkiin tämäkin harrastus? Nyt kun siihen intoa alkaisi taas löytyäkin. :) Synttärisankarit odottelevat korttejaan, valokuvaus on vihdoin aivan toisenlaista uuden järkkärin ansiosta, ja pari videoprojektiakin odottaa syntymistään. Uusia ideoitakaan ei tarvitse enää niin hirveän kauaa odotella. (tai ehkä tuo on vähän vielä toiveajattelua..) Ehkä etsin siinä samassa tälle blogille uuden layoutin, sillä vaikka tästä omalla tavalla tykkäänkin ja tätä kauan etsin, tuli huomattua omalla läppärillä ettei tästä layoutista näe oikeasti puoliakaan. (Oma kotinäyttö on sen verran suuri, etten koskaan tullut ajatelleeksi koko juttua.) Mitä järkeä on tehdä blogitaustalle sellainen design, ettei se sovellu tavallisille näytöille?

Anyways, hirveän kovasti toivon että tästä pääsen taas vauhtiin, anteeksi taas etten mitään kahteen kuukauteen pukahtanut. Korttien ja muiden sellaisten tekeminen (..vieläkin vältän sitä sanaa 'askarteleminen'..) pitäisi nyt olla entistä hauskempaa Amerikasta hankittujen tarvikkeiden avulla, ja kun järkkärillä saa niistä napsittua parempia kuvia... ah, melkein jo odotan ensimmäisen tekeleen valmistumista. :)

~~~

I remember that little quotation from a song I heard while I was in the US - yes, that's where I've been, for a month, and unfortunately I have failed to mention about it. I was going to update this blog during my stay, but I wanted to be away from Finland for a while. What's also unfortunate is that ever since I came back home, I've been trying to settle in and get my life started.. And that was about a month ago. I'm truly sorry, but I hope you understand.. Even though the quotation mentioned in the title sounds a little cheesy, I have been thinking about it a lot lately. Every day is the first day of the rest of my life, especially because I'm having a gap year and so I'm having ..a fresh start.

A fresh start is also a little something that this blog needs, perhaps. A couple of weeks ago I finally purchased my very own DSLR camera, and the craft tools and materials I got from America are something that can't be found in Finland, so I believe crafting will be a lot more interesting from now on. I'm also starting to get new ideas for new projects, so hopefully I'll be able to bring this blog back to life! I'll have my fingers crossed, hope you'll have yours too. :)


//: miksi pidän aina loppujen lopuksi enemmän englanninkielisestä versiosta...? mä en osaa puhua suomea kuulostamatta tönksähtelevältä. äehm.

//: changed the layout. don't know if it's any better, but it's something ! although i hate white backgrounds.